Eihän tämä blogi voi jatkua näin. Nyt kun lueskelen menneitä postauksia, 50 % lähtisi huoletta pois. Mutta antaa olla. Huoletta kirjoitin angstiani näytölle, huoletta se saa sinne jäädäkin. Taakse.
Hyvä niin.
Sillä elämä ei voi jatkua samanlaisena, vaan sen täytyy muuttua, vaihtaa muotoa. Erakko on esimerkki jostain...pysähtyneestä.
Mutta ulkopuolinen minä tulen aina olemaan, halusin sitä eli en. Voin vain käyttää asemaani parhaani mukaan, ja yrittää tehdä siitä jotakin 'parempaa'.
Kehittyä, liikkua, muuttua, jne.
Mutta miksi minä muka muuttuisin? Pari vuotta paikallaan pysymistä saattaa olla vähän liikaa mittareille.
Katsellaan, kuulostellaan, mietitään.
Sitten hymyillään kuin korpit oksilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti