tiistai 8. kesäkuuta 2010

False Victor


"Sometimes it's good to be nothing. Emotions just flow through you, and you feel nothing. Absolutely nothing."

Kuolen päivittäin huoneeseeni. Jätän maailman ikuisesti odotuslistalle, ja märehdin menneisyyttä ja pelaan yksin. Kiekko on vastapuolella, ja oma joukkue kokonaan paitsiossa.

Samantekevää, elämähän ei tunnetusti lopu koskaan.

Olen tehnyt elämästäni niin paljon vääriä johtopäätöksiä, että tämä rospuutto on välttämättömyys. Olen ikäänkuin kuplassa, odottamassa sen puhkeamista. Sitten tiputaan jonnekin, ehkä parempaan tai huonompaan todellisuuteen.

Se on sen ajan murhe, on vain nyt ja minä olen yksin tässä kuplassa.

Anteeksi lukijakunnalle

Joskus en osaa vastata mitenkään ihmisille. Mieli lyö tyhjää kun kuulee toisen sanovan jotakin tärkeää, ja jään hiljaiseksi.

Tämä on toistuva asia terapiassani. En tiedä mitä sanoa, ja olen hiljaa useita minuutteja.

Olen tyhjää.

Tuntuu siltä että en voi ottaa kontaktia ihmisiin. En vain pysty. Edes netin kautta.

Minulla kun ei ole mitään sanottavaa. Tämä blogi enimmäkseen on itseäni varten, mutta KAIKKI kommentit ovat tervetulleita.

Paitsi "Jeesus rakastaa sinua" -kommentit.

Jeesus ryöstettiin haudastaan, ja aasit ratsastivat hänellä auringonlaskuun.

Kaikilta muilta pyydän anteeksi. En vain tiedä mitä sanoa.

Kiitän kaikista kommenteista.