Viime yönä luin Canterbury Talesia (englanniksi, of course) yhdeksältä, sitten kymmeneltä yritin nukkua. Koska väsytti. Nukahdin varmaan lopulta neljältä. Taitaa neljäs viikko parin tunnin unilla kohta tulla täyteen. Vituttaa, mutta ketipinoriin en koske. Syy: se petturi ei auttanut minua toissakaan yönä, ja sitten se kusi seuraavana aamulla vain silmiin kun piti olla lähdössä tänne.
Tänä aamuna taas heräsin moottorisahan ääneen yhdeksältä. Pumpulia täynnä oleva pää, vieressä musta labradori tökkimässä kuonollaan ruokaa. Piti kuitenkin laittaa odottamaan ruokaa, sillä voimavarat eivät yksinkertaisesti riittäneet koiran ulkona kävelyttämiseen hihnassa. Joten toinen tyyny pään päälle ja unohdus.
Kiroilen paljon. Huomaan olevani joskus turhan aggressiivinen. Ajattelen ajoittain väkivaltaa, tai väkivaltaisia ajatuksia, vaikka periaatteessa rauhaa rakastava ihminen olenkin. Ilmeisesti joko:
a) Rivatrilista harvinainen sivuvaikutus.
b) Vieroitusoireet kahvista ja tupakasta yhdessä, ah.
c) Outoa testosteronitasojen heittelyä, enkä todellakaan käytä steroideja. Taitaa johtua "vapaaehtoisesta" selibaatista tai muista lääkkeistä.
d) Tai kaikki mukavasti yhdessä vippaa päässä. (Itse veikkaan tätä.)
å) Olen todella sekaisin. (Hyvin todennäköistä.)
Jes, pääsin taas itseanalyysissä ja paljastelussa eteenpäin. Muihin asioihin.
Tänään en ole ehtinyt tehdä paljoa, kun pystyin nousemaan vasta puoli yhdeltä. Ruokin koiran ja käytin ulkona pahan metsurin lähdettyä. Sitten kirjoitin paljon. Jonka jälkeen pientä lihasvenyttelyä ja treeniä. Sitten "kauppalenkille", eli kävellen kauppaan ja kävellen takaisin. Tuntuu edelleen hyvälle. Tiedän miten noustaan, joka kerta vain paremmin. Nyt tuntuu paljon virkeämmältä kuin eilen, tai pari tuntia sitten.
Kävin myös todella vanhalla kävelypaikallani, varsin iso soramonttu, ja katselin sitä hiljaa viisi minuuttia sen laidalla. Huomasin pieniä muutoksia: iso kivi keskeltä monttua oli hävinnyt. Siihen liittyi pari muistoa. Sitten kävelin pois samaa reittiä kuin tulin.
Palasin teini-iän kotiini. Pohdin hetken mitä tekisi, sitten hakkasin jäätä käytäviltä kuokalla. Kivaa tarkoituksen mukaista treeniä. Päätin pimeyden takia jatkaa huomenna. Takaisin sisälle. Meditaatiota. Illan ruuan pohtimista. Kirjoittamista tänne. Nyt.
Illemmalla varmaan lukemista ja sarjojen katsomista. Lisää tarkoituksetonta pohtimista. Nukahtamisen yrittämistä. Kieriskelyä sängyssä. En tiedä.
Väliäkö sillä, tulee se huominenkin samanlaisena todennäköisesti. Perjantaina vapautus vahtivuorosta. Ihan mukavaa täällä on, jos osaa olla talonmiehenä.
Sillä vain tylsillä ihmisillä on tylsää, vai mitä? Ehkäpä minä olen hieman tylsä. En jaksa enää ajatella asiaa. "Premium Chicken Nuggetsit" ovat valmiita. Eivätkä ne näytä yhtään sen paremmilta kuin ne muut nugetit Lidlistä.
Saatanan huijarit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti